Esittelyssä Flight Method, Step 2

No niin, tarkastellaan lihaksia hieman pintaa syvemmältä. Anatomian oppikirjojen mukaan ihmiskehossa on kaiken kaikkiaan yli 600 lihasta ja yli 200 luuta. Osa näistä lihaksista on suuria ja helposti havaittavia, kuten reisi- ja pakaralihakset ja osa niin pieniä ja piilossa, ettei niitä voi päältä päin erottaa. Kuntosalilla rehkiessä tai bodypumpissa pumpatessa osumaa saavat usein isot ja pinnalliset lihasryhmät, syvien ja liikuntaelimistöä tukevien lihasten jäädessä monesti paitsioon. Kuka jaksaa vemputtaa kuminauhaa, kun saman ajan voisi käyttää raudan nosteluun (all in) tai sohvalla makoiluun (all out)? Kaikki tietää, ettei mopolla kannata lähteä moottoritielle, mutta miksi niin harva muistaa tuon lähestymistavan liikunnan ja urheilun suhteen? Perusta on kaiken a ja o. Sitä ei voi ostaa, vaan se pitää rakentaa.

Flight Methodin toinen osa Preparing for Takeoff pureutuu juuri tähän perustan luomiseen eli kriittiseen lentoonlähdön valmisteluun. Termi tulee luonnollisesti lentomaailmasta ja kuvastaa tilannetta, jossa välineiden tarkistus on tehty ja boarding alkanut. Matkatavarat laitetaan asianmukaisesti paikoilleen ja matkustajat istuvat vöihin. Kone rullaa kohti kiitotietä ja miehistö valmistelee lentoonlähtöä niin ohjaamon kuin kabiininkin puolella.
Ohjaamossa keskustellaan lennonjohdon kanssa ja tehdään tarvittavia asetuksia ja tarkistuksia koneistolle. Matkustamossa miehistön tehtävä on varmistaa, että matkustamo on esteetön mahdollista evakuointia ajatellen ja minimoida kaikki lentoonlähtöön liittyvät riskit kabiinissa. Kaikkien näiden toimenpiteiden tarkoitus on varmistaa, että lentoonlähtöön on varauduttu mahdollisimman hyvin. Jos jotain odottamatonta tai epänormaalia sattuisi, perusta olisi kuitenkin kunnossa ja tilanne saataisiin nopeasti hallintaan.

Flight Methodin toinen osa vastaa fyysisessä harjoittelussa vartaloa tukevien lihasten aktivointia ja harjoittamista (Activation + Strengthening the Stabilizers). Tämän osion harjoitteet tähtäävät siihen, että kehon lihakset ovat tasapainossa keskenään ja syvät lihakset pystyvät tukemaan pinnallisia lihaksia niiden työssä. Tarkoituksena on vahvistaa heikkoja lihasryhmiä ja valmistella kehoa tulevaan voimaharjoitteluun, sekä jälleen kerran minimoida mahdolliset urheiluvammat. Lentoonlähdöllä on suurempi todennäköisyys onnistua, jos lentoonlähtö on valmisteltu huolella. Samalla tavalla voimaharjoittelu sujuu todennäköisesti kivuttomammin ja turvallisemmin, jos harjoitteluun sisällyttää alusta alkaen rauhallisempia, aktivoivia ja vahvistavia liikkeitä oman kehon painolla tai kevyellä vastuksella. Fyysisesti raskas työ itsessään ei harjoita lihaksistoa systemaattisesti ja suunnitellusti, eikä kovin monipuolisesti. Aina on yksi tai useampi lihasryhmä, joka rasittuu muita enemmän ja ajan saatossa, ilman kompensoivaa harjoittelua, vaivoja alkaa ilmetä.

Lentoemännänkin työssä tulee päivittäin vastaan epäergonomisia työskentelyasentoja. Kaikkea ei voi tehdä aina oppikirjan mukaan, vaikka kuinka yrittää ja siksi onkin tärkeää huolehtia tukilihasten kunnosta.

Jokaisella on erilainen vartalo, ryhti ja lihastasapaino sekä näin ollen myös omat kehityskohteensa mitä tulee fyysiseen kuntoon ja hyvinvointiin. On kuitenkin muutamia perusasioita, joista jokaisen olisi hyvä olla tietoisia. Metodin toiseen osaan sopivista harjoitteista on tulossa oma postaus tämän sarjan jälkeen. Sitä odotellessa, käy hankkimassa pari jumppakuminauhaa, sillä ne tulevat tarpeeseen. 😉

Lue myös nämä:

Share this post

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email