Minne me ollaan menossa? on kysymys, joka monesti esitetään erilaisissa arkisissa tilanteissa, kuten kavereiden kesken ruokapaikkaa valitessa tai uudella alueella autolla ajaessa. Jokaisella on päivittäin suurempia ja pienempiä päämääriä, joita kohti kulkea ja joiden eteen tehdä töitä. Elämän ei kuulu olla pelkkää suorittamista, mutta tarkastelemalla omaa toimintaansa ja elämänsä suuntaa säännöllisin väliajoin, on itse asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja sitä kautta elämänlaadun paraneminen todennäköisempää. Haluaisitko sinä olla paremmassa fyysisessä kunnossa? Jos haluat, oletko asettanut itsellesi jonkin tavoitteen oman kuntosi parantamiseksi? Pystytkö näkemään, missä päämääräsi on?
Flight Methodin neljäs osa on nimeltään Cruising, eli matkalento. Lentomaailmassa, nousun jälkeen saavutetaan matkalentokorkeus, jota pidetään yllä aina laskeutumisvalmistelujen alkuun asti. Toinen lentäjistä kommunikoi säännöllisin väliajoin lennonjohdon kanssa ja toinen lentää konetta. He pitävät yhdessä huolen siitä, että kone pysyy suunnitellulla reitillä. Matkalla voi tulla muutoksia lentopintaan ja -suuntaan, jotta matkanteko sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla ja kone pääsisi järkevästi määränpäähänsä. Matkalentokorkeuteen vaikuttavia tekijöitä löytyy esimerkiksi sääolosuhteista ja muista samassa ilmatilassa olevista lentokoneista. Ei voi olettaa, että kun lentokone on kerran päässyt ilmaan ja saavuttanut matkalentokorkeuden, se voi lentää tyytyväisenä suoraa viivaa aina perille saakka, ilman, että kukaan pitää silmällä sen reittiä ja korjaa tarvittaessa suuntaa. Samaa ajatusta voi soveltaa fyysiseen harjoitteluun.
Flight Methodin neljäs osa vastaa fyysisessä harjoittelussa saavutettujen tulosten ylläpitoa ja kehittämistä (Maintenance and Development). Kun perusta on saatu rakennettua ja treenaamisesta on tullut rutiinia, perusasiat on hoidettu. Hyvin suunnitellun treeniohjelman noudattaminen tuo tulosta, mutta sama ohjelma ei toimi ikuisesti kehittävänä. Aivan kuten lentäjien ohjaamossa, myös sinun on hyvä tarkastella omaa reittiäsi tasaisin väliajoin ja tehdä tarvittavia muutoksia hyvinvointi- ja treenisuunnitelmaasi. Erilaiset haastavammat elämäntilanteet tai yllättävät tapahtumat vaativat joskus reitin uudelleen suunnittelua. Tässä kohtaa on myös hyvä mainita, että treenituloksia voi myös ylläpitää ja silloin vähempi riittää. Aina ja jatkuvasti ei tarvitse olla kehittymässä, vaan toisinaan voit laittaa autopilotin päälle ja hengähtää. Jos mitään ihmeitä ei tapahdu, hyvä nyrkkisääntö on päivittää treeniohjelmaa noin kahden kuukauden välein. Toki ohjelmasta ja yksilöstä riippuen, eroja voi olla. Pääpointtina kuitenkin, että jos tekee puoli vuotta täysin samanlaista treeniä muuttamatta mitään, tuloksia tuskin loppuvaiheessa enää syntyy.
Harjoitteluohjelman päivittäminen voi tuntua hankalalta, jos treenaamisesta ei ole paljoa kokemusta. Mitä siis tehdä? Pitääkö kaikki laittaa uusiksi vai riittääkö jos vaihtaa muutaman liikkeen? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta ja paljon riippuu myös siitä, minkälainen alkuperäinen ohjelma on ja minkälaisia tuloksia se on tuonut. Variaatiota ohjelmaan voi hakea hyvin monella tavalla: liikkeitä vaihtamalla, sarjoja yhdistelemällä, suoritustempoja muuttamalla sekä esimerkiksi harjoitusmääriä tuunaamalla. Harjoitusohjelman päivittäminen tulee kuvioihin vasta kun treenitaustaa on hieman takana, joten jos olet aloittelija, älä huoli! Kaikki selviää aikanaan.
Loppuun haluan vielä muistuttaa, että tärkeintä on, että treeni tuo elämään lisää hyvinvointia ja iloa, vaikka se tarkoittaakin toisinaan epämukavuusalueelle menemistä.
Seuraavassa postauksessa asiaa palautumisesta ja levosta!
Lue myös nämä:
