Väsyttääkö? Teetkö paljon töitä? Palautteletko raskaan työputken jälkeen herkutellen, viiniä siemaillen tai vajoamalla sohvan pohjalle? Tiedätkö mitä? Se on ihan okei joskus. Tasapaino löytyy usein parhaiten kohtuus kaikessa -mentaliteetilla. Ongelmia voi tulla, jos edellä mainitut keinot ovat ainoita palautumiskeinoja.
Jokainen meistä tarvitsee vapaapäiviä töistä, jotta aikaa jää sekä aktiiviselle että passiiviselle palautumiselle. Aktiivinen palautuminen voi olla esimerkiksi rauhallinen kävelylenkki tai kehonhuoltohetki kodin lattialla. Flight Methodin ensimmäinen osa (Equipment check) keskittyy aktiiviseen palautumiseen, kun taas tämä viides ja viimeinen osa pureutuu passiiviseen palautumiseen.
Flight Methodin viides osa on nimeltään Landing, eli laskeutuminen. Yksikään lentokone ei voi käydä täydellä teholla 24/7, vaan moottorit sammutetaan ja lentokoneen annetaan olla säännöllisesti myös parkissa, jotta sen toimintakyky säilyy normaalina. Koneelle tehdään erisuuruisia huoltoja säännöllisin väliajoin ja miehistön lisäksi teknikot sekä maahenkilökunta hoitavat oman osuutensa koneiden toiminnan tarkistuksessa.
Samaa ajatusta voi soveltaa fyysisesti raskaasta työstä palautumiseen. Flight Methodin viides osa vastaa fyysistä työtä tekevien ihmisten arjessa lepoa sekä palautumista (Rest and Recovery). Keho on kovilla ja nivelet rasittuvat fyysisessä työssä, eikä yksikään keho kestä jatkuvasti suurta kuormitusta. Vapaapäiviä tarvitaan, mutta täyttyvätkö ne aktiivisesta vai passiivisesta palautumisesta riippuu siitä, kuinka paljon vapaapäiviä on suhteessa työpäiviin ja kuinka vapaita vapaapäivät todellisuudessa ovat. Ihmisten elämäntilanteet eroavat tässä asiassa paljonkin ja jollekin vapaapäivä voi olla jopa raskaampi kuin normaali työpäivä, jos on paljon hoidettavia asioita ja velvollisuuksia.
Palautumisesta puhuttaessa keskustellaan usein myös unen tärkeydestä ja ravinnosta. Ne ovat niin laajoja aiheita, että niistä voisi kirjoittaa useamman postauksen verran, joten rajaan tällä kertaa tämän tekstin vain fyysiseen päiväsaikana tapahtuvaan palautumiseen.
Suosittelen jokaista omaa palautumistaan pohtivaa kirjaamaan ylös muutaman viikon ajalta työlukujärjestyksen ja vapaapäivät, sekä kirjaamaan myös vapaapäivien kohdalle kaikki pakolliset hoidettavat asiat, jos niitä on. Tee tämä etukäteen ja lisää suunnitelma palautumiseen käytettävästä ajasta päiväkohtaisesti. Joinain päivinä palautumisaikaa voi olla olemattomasti ja toisina enemmän. Kahden viikon aikana, erittele taulukkoon vielä aktiiviseen ja passiiviseen palautumiseen käytetty aika. Vertaa kahden viikon jälkeen suunniteltuja ja toteutuneita aikoja. Onko ero suuri? (Huom. lihasvoimatreenit, juoksulenkit ynnä muu raskaampi liikunta ei ole fyysistä palautumista, vaikka ne ovatkin hyvää vastapainoa työlle ja voivat toimia henkisen puolen nollaamiseen.)
Lue myös:
