Alkuvuodesta moni suunnittelee jonkinasteista elämäntapamuutosta tai uusia keinoja itsensä kehittämiseen. Omia tottumuksia voi aina hioa paremmiksi ja heikkoja kohtia yrittää parantaa. Usein riittävä pohjatyö jää kuitenkin tekemättä, minkä seurauksena into voi lopahtaa ja turhautuminen iskeä. Fyysisen kunnon kehittäminen on yksinkertaista, kunhan jaksaa alussa panostaa muutamaan tärkeään asiaan. Tässä postauksessa käsittelen ensimmäistä tärkeää askelta: tavoitteen määrittelyä.
Millainen on elämäntilanteeni?
Vuorotyötä tekevällä, kolmen lapsen vanhemmalla, ei välttämättä ole saman verran aikaa käytettävissä harjoitteluun, kuin lapsettomalla sinkkuopiskelijalla, joka ei käy töissä. Jokaisen elämäntilanne on erilainen, eikä kukaan ulkopuolinen pysty toisen puolesta määrittämään, paljonko aikaa treenaamiselle itse kukin saa järjestettyä. Joskus ajanpuutteen syynä voi olla arjen suunnittelemattomuus ja joskus velvollisuuksia on vain yksinkertaisesti niin paljon, että aikaa tuntuu olevan hyvin hankala löytää.
Ota kalenteri esiin ja tarkastele sitä raa’an rehellisesti. Kuinka monta kertaa viikossa ehtisit harjoittelemaan niin, että saisit keskittyä 20-30 minuuttia vain omaan kotitreeniisi? Entä saatko järjestettyä 60 minuuttia aikaa kuntosalitreenille kerran tai kaksi viikossa? Onko lähelläsi ylipäätään kuntosalia?
Viikot voivat vaihdella keskenään paljonkin. Jos sinulla on tilanne, jossa sinulla on eri viikkoina huomattavasti eri määrä töitä ja muita velvollisuuksia, niin tarkastele kokonaisuutta vähän laajemmassa kaavassa. Ota suunnitteluaikaväliksi työvuorolistan kolmen viikon sykli tai yksi kuukausi. Jos et ensimmäisellä viikolla ehdi treenata kuin yhden kerran, katso onnistuisiko seuraavalla viikolla kaksi tai kolme treeniä.
Mieti kuinka paljon eri kuormitustekijöitä arjessasi tällä hetkellä on. Niin henkisiä kuin fyysisiäkin. Yksi keino kartottaa kuormitustilannetta on piirtää niin sanottu energiapiirakka. Piirrä paperille iso ympyrä ja jaa se osiin sen mukaan, mihin kaikkeen energiaasi päivän aikana kuluu. Yritä merkitä mahdollisimman perusteellisesti kaikki arkeasi kuormittavat asiat ja niiden prosentuaalinen tai ajallinen suhde vuorokauden kokonaiskuormitukseen (100% tai 24 h).
Entä, jos en tiedä mitä haluan?
Yksi helppo keino kiertää tämä kysymys, on miettiä, mitä ET halua ja lähteä pohtimaan asiaa poissulkumenetelmällä. Esimerkiksi: ”En halua, että selkäni on enää kipeä” tai ”En halua joka päivä tuntea itseäni väsyneeksi töissä”. Pohtimalla sitä, mitä et halua, pääset lähemmäksi sitä mitä voisit haluta.
On hyvä muistaa, että tärkeintä on aloittaa, vaikkei tietäisi vielä täysin mitä haluaa. Huom! Tämä ei ole sama asia, kuin lähteä suunnittelematta suin päin sähläämään. Ensin voi asettaa yhden pienen välitavoitteen, jota kohti lähteä kulkemaan ja tehdä suunnitelman kyseisen välitavoitteen saavuttamiseksi. Matkan varrella tavoite kirkastuu, joko itsestään tai joskus syvällisemmän ajatustyön seurauksena.
Mieti myös asioita, joita olet joskus halunnut toteuttaa, mutta et ole vielä ottanut niitä työn alle. Voisiko nykyinen tavoitteesi liittyä niihin?
Pidä tavoite saavutettavana
Kaiken yllä mainitun valossa, varmista, että tavoitteesi on saavutettavissa tämänhetkisistä lähtökohdistasi käsin. Sinulla voi olla isompi unelma taustalla, tai olla olematta, mutta paras tulos syntyy usein pienin, konkreettisin askelin etenemällä.
Onko sinulla vaikeuksia määritellä itsellesi tavoitteita? Ahdistaako pelkkä ajatuskin, vai onko tavoitteiden mietiskely mielestäsi kivaa pohdiskelua?
Alta pääset edelliseen postaukseen:
