Päivätyö vs. Vuorotyö – Osa 1

Heräätkö mieluummin joka arkiaamu herätyskelloon ja olet viikonloput vapaalla, vai tykkäätkö tehdä töitä välillä myös viikonloppuisin, iltaisin ja öisin pidempien vapaiden saamiseksi? Tein lomautuksen seurauksena väliaikaisen paluun säännöllisen päivätyön pariin. Sivusin aihetta Instagramissa jonkin aikaa sitten. Nyt kun olen elänyt pari kuukautta taas päivätyörytmillä, ajattelin tulla jakamaan blogiin fiiliksiä eri työaikamuodoista ja niiden vaikutuksista omaan arkeeni. Tässä ensimmäisessä osassa käyn läpi uneen, ruokailuun ja vapaa-aikaan liittyviä vaikutuksia. Toisessa osassa käsittelen treenit, kotityöt ja palautumisen.

Uni

Miten sain nukuttua tehdessäni epäsäännöllistä työtä lentoemäntänä? Entä jäävätkö unet aina liian lyhyiksi, kun kello soi 5.50 ja fysioterapeutin päivätyö kutsuu? Herääminen ilman herätyskelloa on ihanaa, sitä ei varmaan kukaan voi kiistää. Lentoemännän työssä iltavuoroja ennen ja vapaapäivinä, voin joskus nukkua pidempään, eikä herätystä ole aina tarvinnut asettaa. Hotelleissa nukkuminen on minulle yhtä helppoa kuin kotona koisaaminen. Päivästä tuntuu toisaalta häviävän tunteja sitä mukaa, mitä pidemmälle herääminen siirtyy. Aamuyöllä päättyvää vuoroa seuraavana aamuna olo oli joskus kuin jyrän alle jääneellä, mutta se on hinta, jonka mielelläni arkivapaista maksan.

Ennen aamukuutta herääminen tuo vuorokauteen enemmän aikaa, mutta se ei tarkoita, että saisin enemmän asioita päivän aikana tehtyä. Kerron siitä alempana lisää. Aikaisin herääminen aiheuttaa itselleni ainakin sen, että iltaisin alkaa väsyttämään jo klo 21-22 aikaan ja silloin on usein helppo mennä ajoissa nukkumaan. Poikkeuksia toki on tullut ja välillä tulee selattua kännykkää pitkälle iltayhdentoista jälkeen ja aamulla väsyttää enemmän.

Vapaa-aika

Milloin pääsen käymään pankissa? Entä käyttämään auton renkaiden vaihdossa? Myöhästynkö ruuhkan takia tärkeästä menosta? Muun muassa näitä asioita olen joutunut pohtimaan nyt, kun arkivapaita ei ole ollut. Lentoemäntänä pystyin helposti sopimaan kaikki tarvittavat velvollisuudet ja hoidettavat asiat arkivapaille, jolloin ruuhkia ei tarvinnut miettiä, eikä työpäivän pituutta yrittää säätää keräämällä plussatunteja etukäteen. Tiettyjen asioiden hoitaminen tuppaa minulla jäämään enemmän viime tippaan päivätyöarjessa kuin vuorotyöarjessa.

Vaikka heräänkin päivätyötä tehdessäni joka arkiaamu aikaisin ja pääsen töistä puoli neljän jälkeen, toistuvat aamuherätykset verottavat sen verran, ettei iltaisin tule oltua välttämättä kovin aikaansaava. Viisi päivää töitä ja kaksi vapaata on selkeä rytmi, mutta ei anna paljoa joustovaraa, jos joskus haluaisi pidemmän vapaajakson. Lentoemännän työssä on vuoronvaihtomahdollisuus, mikä helpottaa oman vapaa-ajan säätelyä ja suunnittelua.

Fysioterapeuttina päivätyössä pystyn kuitenkin suunnittelemaan vapaa-aikaani pidemmälle ja tarkemmin kuin lentoemäntänä vuorotyössä. Voin sopia menoja pitkälle tulevaisuuteen niin halutessani. Voin tehdä sitovan ilmoittautumisen johonkin tiettyyn koulutukseen tai lähteä viikonlopuksi mökille. Voin osallistua harrastukseen, joka on joka maanantai kello 17 ja tiedän pääseväni aikataulujen puolesta aina paikalle. Lentoemännän työssä työvuorot voivat venyä yllättävistä syistä johtuen, eikä tämän päivän töitä voi siirtää seuraavalle päivälle.

Ruokailut

Pidän kiinni säännöllisestä syömisestä riippumatta siitä, olenko vapaalla, lentotöissä vai fysioterapeutin hommissa. Tärkeintä on suunnittelu ja varautuminen. Tällöin yllättävät muutokset aikatauluissa eivät koidu kohtaloksi, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Joskus lennoilla ruokailuväli voi venyä erinäisten kiireiden ja sattumusten johdosta. Minulla on aina mukana jotain pientä evästä, jonka voin tarvittaessa huitaista huiviin hyvinkin nopeasti. Lentoemäntänä syön sekä omia eväitä että miehistöruokaa. Koskaan en ole nälkään pyörtynyt. 😀 Kolmen päivän työreissuille otan kotoa evästä ekalle päivälle, mutta pidän huolen, että haen paikan päällä kohteessa kaupasta aina jotain evästä myös toiselle ja kolmannelle päivälle.

Työpaikalla, jossa olen fysioterapeuttina, on ravintola, josta ostan päivittäin lounaan. Lisäksi minulla on mukana evästä sekä aamupäivälle että iltapäivälle. Päivätyössä ruokailujen aikataulutus on helpompaa ja yllättäviä tilanteita, jotka viivästyttäisivät suunniteltua syömistä, tulee hyvin harvoin. Koen silti, että vuorotyön ja terveellisen sekä säännöllisen ruokailun yhdistäminen on mahdollista, jos näkee hieman ylimääräistä vaivaa.

Voisin kirjoitella yllä olevista teemoista enemmänkin, jos aiheet kiinnostavat. Laita viestiä tai kommenttia alle, jos haluat kuulla jostakin osa-alueesta lisää!

Joko luit edellisen postaukseni? Pääset siihen alta:

Share this post

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email