Tässä postauksessa en ota kantaa sairauksiin tai vammoihin, vaan keskityn niihin vaarattomiin ja lieviin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, jotka ovat ennaltaehkäistävissä ja suhteellisen helposti hoidettavissa liikunnan avulla tai arjen toimintatapojen muutoksilla.
Harva meistä selviää elämänsä alusta loppuun, ilman minkäänlaista vaivaa tai kremppaa. Niveliä kolottaa ja lihaksia särkee erinäisistä syistä johtuen. Perusterveellä ihmisellä se on yleensä ihan normaalia ja ohimenevää. Joskus käy kuitenkin niin, että alussa harmittomalta tuntunut vaiva näyttää pikku hiljaa kroonistuvan ja alkaa aiheuttaa haasteita arjessa.
Mitä tehdä, kun ensimmäisiä merkkejä potentiaalisesta harmia tuottavasta krempasta on nähtävissä? Monesti tuntuu, että vaiva alkaa nopeasti ja ilman mitään järkevää selitystä. Sitä helposti miettii, että Miks mua nyt yhtäkkiä alkoi sattumaan selkään? Enhän mä oo rasittanut sitä, enkä satuttanut sitä missään… Todellisuudessa vaivan syntyyn voi olla hyvinkin looginen syy, jota voi lähteä kartoittamaan muutaman yksinkertaisen askeleen avulla.
Tässä kohtaa painotan, että mikäli on pienintäkään epäilystä siitä, että kyse on onnettomuudesta tai jostain vakavammasta vaivasta, suosittelen käymään lääkärissä. En rohkaise ketään diagnosoimaan itse itseään, vaan haluan tarjota ajattelemisen aihetta ja tuoda esiin sen, että monen harmittoman, mutta rasittavan tuki- ja liikuntaelinvaivan kroonistuminen on ennalta ehkäistävissä. Tarvitaan vaan parempaa ymmärrystä ihmiskehon toiminnasta ja omista toimintatavoista sekä ymmärryksen soveltamista käytäntöön.
Jos huomaat, että sinulla alkaa joku nivel tai kehon osa (esim. selkä) kipeytyä niin, että kipu vähän häiritsee, muttei vielä haittaa arjen toimintaa, kokeile tätä:
Kysy itseltäsi nämä 6 kysymystä:
- Olenko muuttanut jotain toimintatapaani viime aikoina? Olenko lisännyt tai vähentänyt liikuntaa? Kokeillut uutta lajia? Tehnyt jotain normaalista poikkeavaa?
- Milloin ja millaisissa tilanteissa kipua tai oireita ilmenee? Yöllä, päivällä, rasituksessa, levossa, aina tehdessä asiaa x?
- Millainen kipu tai tuntemus on? Säteilevä, pistävä, puuduttava, särkevä, viiltävä, jokin muu?
- Millaisia jalkineita/kenkiä olen pitänyt jalassa viime aikoina ja kuinka paljon?
- Olenko tehnyt tavallista enemmän töitä tai ovatko työtehtäväni muuttuneet?
- Tuleeko mieleen, mitään muuta tekijää, joka voisi (edes etäisesti) olla vaivan taustalla?
Kirjaa vastaukset paperille. Näiden kysymysten avulla voit saada vähän selkeämmän kuvan siitä, millainen vaiva on luonteeltaan ja päästä paremmin kiinni siihen, mitä arjessasi on viime aikoina todellisuudessa tapahtunut. Samalla saat myös valmiin muistilistan, jonka kanssa voit käydä lääkärillä tai fysioterapeutilla. Tuossa yllä on kysymyksiä, joita sinulta kysyttäisiin käynnin yhteydessä muutenkin, joten säästät kallisarvoista vastaanottoaikaa kokoamalla tiedot etukäteen paperille. Jos haluat parantaa vaivan paranemisen todennäköisyyttä, voi olla viisasta käydä fysioterapeutin vastaanotolla ennalta ehkäisevästi, jo pian vaivan ilmaantumisen jälkeen.
Jos harrastat liikuntaa, mieti, rasittaako liikuntalaji koko kehoasi tasapuolisesti vai sisältääkö se paljon yksipuolisia toistoja? Onko jokin lihasryhmä, joka jää toistuvasti unholaan? Jos vahvistaa jo ennestään vahvoja lihaksia ja sivuuttaa heikompien lihasten treenaamisen, jonkinasteisia vaivoja on todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin tiedossa. Puhun kokemuksesta.
Oli aika, jolloin treenasin tosi paljon etureisilihaksia, (koska se oli niin kivaa) ja vähemmän takareisiä, pakaroita ja lähentäjiä. Alaselkä ja lonkat alkoivat hieman oireilla ja ihmettelin, että mikä on. Minulla meni jonkin aikaa tajuta, että olin treenannut suhteessa liikaa jalkojen etupuolen lihaksia. Tein korjausliikkeen ja jätin etureisijumpat vähemmälle (huom. en kokonaan pois) ja painotin muutaman kuukauden ajan jalkojen takaosan lihaksistoa ja lähentäjien harjoituksia. Kuinkas ollakaan, vajaan puolen vuoden päästä selkävaivat olivat kokonaan hävinneet. Tässä on vaan yksi esimerkki siitä, että heikkojen lihasten vahvistaminen vie aikaa, mutta maksaa itsensä varmasti takaisin.
Jos et harrasta liikuntaa, mieti, voisiko liikunnan lisääminen arkeen auttaa orastavien kremppojen hoidossa ja vaivojen ennaltaehkäisyssä sinunkin kohdallasi?
Lue myös:
